Yksityiskohtien perässä: Fujifilm X-Pro1

X-Pro1 on Fujin peilittömien kameroiden lippulaiva ja kennon kokoon nähden sen erottelykyky on hämmästyttävä.

Olen kameran julkaisusta asti ihaillut X-Pro1:n ja X-mountin linssien piirtoa. Antialias-suotimen poissaolo tuottaa terävämpää jälkeä kuin moni täyden kennon järjestelmäkamera, jonka vuoksi moni keskustelupalstoilla ilmoitti myyneensä Canon 5D:nsä X-Pro1:n tieltä. Otin kollegani X-Pro1:n hetkeksi hyppysiin ja kuvasin studiolla läjän testimateriaalia.

 
fujinon_18mm_x-pro1.jpg

Fujin 18mm ei ole objektiivi X-sarjan terävimmästä päästä, mutta ylläoleva kuva on silti hämmästyttävän skarppi ollakseen kaiken kukkuraksi ISO 3200:lla kuvattu.

35mm F/1.4 on vielä himpun verrän parempi ja miellyttävän terävä jopa täydellä aukolla.

Kameralla kuvaaminen oli melko lähellä X100S:n tuntumaa, joskin kamera on selkeästi kookkaampi ja napit hieman eri paikoissa. Parasta kamerassa on sen suljinääni, joka on ehkä paras digitaalisessa kamerassa ikinä kuulemani.

X-Pro1:ssä on kuitenkin yksi iso miinus X100S:n verrattuna: siitä puuttuu automaattisen ISO:n paras kaveri, minimi suljinajan säätö. Monet varmasti ihmettelevät mihin moista edes tarvitsee, mutta nyt kun siihen X100S:n ja 5D Mark III:n kanssa on tottunut, ei ilman sitä todellakaan halua elää. 

Niin miellyttävää kuin X-Pro1:n ja Fujin linssien tuottama jälki onkin, olen päättänyt jäädä odottamaan loppuvuodeksi lupailtua X-Pro2:sta.